— No, kirjoitahan, jos pitempään viivyt. Heikki aikoi lähteä ja oli jo ulkopuolella veräjän, kun hän taas näki Amalian veljen.
— Kuulehan, Iivari! huusi hän.
— No? kysyi tämä lähestyessään.
— Onko tuo poika ja muori nyt teillä?
— On. Ukko ne huusi.
— Eivät siis joutuneetkaan kirkonkylän Karvoselle?
— Eivät. Se peruutti huutonsa.
— Hihhih, vai peruutti, nauroi Heikki. — Et siis lähde?
— En.
— No, terve sitten.