[2] Erik Fernow; Beskrifning öfver Wärmeland, v. 1773, s. 407. N. Keyland pitää (eräässä esitelmässään, julkaistu Ruotsin lehdissä) mahdollisena, että suomalaisia jo 1530 tienoilla oli Ruotsin metsissä kaskiviljelyksen harjoittajina.
[3] Gottlundin päiväkirjasta. Näissä laajoissa muistiinpanoissa on enemmän tarinoita muutoista kuin missään muualla.
[4] Jos laskemme muuttaneiden luvun uutisviljelysten mukaan, joita oli 1650 mennessä n. 600—800, ja viljelystä kohti noin 5—6 henkeä sekä tuohon lisäämme vielä tuhatkunta kalastuksella ja metsästyksellä eläjää, saamme muuttajain luvun niinikään suunnilleen 5 000 — 6 000. Sven Lönborg arvioi kirjoituksessaan Finnmarkerna i mellersta Skandinavien suomalaiset 1600-luvun lopulla 12 000 — 13 000. (Ymer 1902 s. 487.)
[5] Gottlundin kuvauksesta matkaltaan 1817 — käsikirjoituksena.
[6] Lehtori Segerstedtin laajoissa kokoelmissa Yliopiston kirjastossa on monia kymmeniä metsäläisten kestävyyttä ja voimia kuvaavia juttuja viime vuosisadalta.
[7] 500 sivua käsittävässä anomuksessa, joka 1823 metsäsuomalaisten nimessä jätettiin hallitukselle. Konsepti tallella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla.
[8] P. Nordmann, Finnarne i mellersta Sverige, s. 69
[9] Nyare Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och sv. folklif I Bih. 1. 2, suomeksi Virittäjässä 1907, s. 19—20.
[10] M. Axelson, Vandring i Vermlands elfdal och finnskogar s. 86, 111.
[11] Loitsuja kirjoitti Gottlund 1817 ja 1821 muistiin 84; A. Aminoff, 11; K. Krohn muutaman; Lauri Kettunen 12 ja tämän kirjan kirjoittaja 82 kpl. Näytteet ovat tekijän muistiinpanemia.