Kinkeri esiintyy Savon vanhemmissa verokirjoissa erityisenä linnaan maksettavana verona, jota suoritettiin kaikkialla maakunnassa samalla tavalla, nimittäin kultakin täysiverolta:[946]
1 panni "kinkerikauroja" 1 parmas "kinkeriheiniä"
Nämä kaurat ja heinät olivat samat, jotka tavataan nimismiesverossa (kohta 3). Niiden suorittaminen oli järjestetty sillä tavalla, että pitäjästä kaksi neljänneskuntaa maksoi kinkerikaurat ja kinkeriheinät linnaan ja kaksi nimismiehelle. Ettei tässä ole kysymys alkuperäisestä linnakinkeristä, vaan nimismiesverosta, selviää siitä, että eräissä veroselityksissä nimenomaan mainitaan nimismiehen maksaneen nämä erät linnaan, ja että "kinkeriheinäin" lisäksi linnaan maksettiin erityisiä "veroheiniä".
Nimismiehen muista verotavaroista perittiin linnaan jokaiselta pitäjältä suuri taksa, johon kuului:[947]
rukiita 5 puntaa ohria 10 " voita 5 leiv. humaloita 5 " härkä 1 lampaita 8
Näitä eriä kutsutaan myös "nimismiehentaksarukiiksi", "nimismiehentaksaohriksi" j.n.e. Myöskin nimityksiä "kinkerirukiita", "kinkeriohria" käytetään. Tällaiset nimitykset osoittavat niiden kuuluvaisuutta samaan ryhmään "kinkerikaurain" ja "kinkeriheinäin" kanssa.
Kun nimismiehen "taksa" eli "kinkeri" täten otettiin määrätyllä tavalla hankitusta osasta nimismiesveroa, näyttää uskottavalta, että tämän koko pitäjältä kokoverojen mukaan kannetun nimismiesveron osan alkuperäinen tarkoitus on ollut juuri tämän taksan hankkiminen, ja että siis varsinainen käräjäkestitys on alkuaan ylläpidetty vain niillä varoilla, joita neljäs- ja kymmenysmiehet edelläkerrotulla tavalla nimismiestaloon hankkivat. Mistään urakoimisesta nimismiesverolla ei siis täälläkään voi olla puhetta. Se on ollut suurherrain harjoittamaa suoranaista kiskomista, joka alkoi linnassa ja jatkui alinomaisilla käräjillä.
Kun Savon nimismiehen velvollisuuksista on jo ennen mainittu, emme tässä sen pitemmältä puutu niihin. Koko nimismiesvero joutui Savossakin v:n 1540 vaiheilla kruunun haltuun. Nimismiehelle jätettiin korvaukseksi nimismiesverosta määrätty osa, joka näkyy tehneen 1/5 nimismiestaksasta eli yhden pitäjän taksaa vastaavan määrän, sekä entiset määrät kinkerikauroja ja kinkeriheiniä ynnä joitakuita muita eriä.[948]
Viipurin linnaläänin s.o. Karjalan ja Porvoon läänin nimismiesvero oli uuden ajan alussa yleensä samantapainen kuin Hämeessä ja Savossa. Vasta sen jälkeen kuin kruunu v. 1541 otti Viipurin läänin nimismiesveron välittömään hoitoonsa, tuli verokirjoihin merkityksi, mitä talonpoikain oli täksi veroksi maksaminen. Vero kannettiin täälläkin useampain eri perusteiden mukaan ja oli eri pitäjissä erilainen.
(1) Pitäjän oli nimismiesveroon suoritettava:[949]