Kaikella toivottavalla selvyydellä ilmoitetaan Viipurin läänin verokirjoissa nimismiesveron tarkoitus: se maksettiin kuhunkin nimismiestaloon talvi- eli laamannikäräjäin pitämiseksi. Eräässä opastuksessa nimenomaan mainitaan, että nimismiesvero maksettiin talvikäräjäin aikana kussakin nimismiestalossa. Toisessa sanotaan: "Talvikäräjät pidetään neljässä käräjäpaikassa nimismiesten luona kolmena yönä 150 miehelle renkineen ja hevosineen, niitä kutsutaan laamanninkäräjiksi, ja tämä kestitys tapahtuu nimismiesverolla, ja mitä jää, sen saavat nimismiehet pitääkseen kestityksiä ympäri vuoden".[952]
Paitsi tätä suurta talvikäräjäin pitoa oli Viipurin läänin nimismiesten suoritettava suuri joukko muita kestityksiä.
Viipurin läänin nimismiehillä ei uuden ajan alussa ollut suurtakaan käyttövaltaa nimismiesveroon nähden. Jo ennen nimismiesveron lopullista joutumista kruunun haltuun kantoi kruunu täällä kinkerin eli taksan nimellä suurimman osan nimismiesveroa itselleen, myöntäen sitten tästä taksasta "lyhennyksiä" asianomaisille virkamiehille. Tämä taksa kannettiin pitäjittäin verokappaleissa, jotka yleensä olivat samat, joita talonpojat maksoivat nimismiesveroksi, ja määrissä, jotka eivät olleet sanottavasti pienempiä kuin ne määrät, jotka talonpoikain maksuista keräytyivät. V:n 1539 verokirjassa sanotaan, että "ei vouti eikä kirjuri tiedä mieslukua siitä, kuinka se kinkeri suoritetaan eli mitä kunkin tulee vuosittain suorittaa, vaan ovat vuosittain merkinneet taksaksi ja sopimukseksi, mitä kukin pitäjä suorittaa".[953] Myöhemmin tässä tapahtui vain se muutos, että kruunu hankki tiedon, minkä perusteiden mukaan talonpojat nimismiesveron maksoivat, ja merkitsi ne tileihinsä saaden siten veron kruunun eduksi nousemaan jonkun verran suuremmaksi.
Koska kuitenkin nimismiesveron perusteet vielä uuden ajan alussa olivat kruunulle tuntemattomat, on ilmeistä, ettei tämä vero aikaisemmin ole ollut mikään kruunulle menevä kinkeri, vaan erityinen, varsinaisista linnaveroista poikkeava, paikallinen vero. Viipurin läänin olot viittaavat ratkaisevasti siihen, että tämän erikoisveron tarkoituksena on ollut yksinomaan talvikäräjäin ylläpitäminen eikä mikään muu.
Virkamiesten osallisuus nimismiesveroon oli Viipurin läänissä samantapainen kuin muualla.
Lopuksi katsahdamme Varsinais-Suomenkin oloja.
V.-Suomessa maksoivat talonpojat uuden ajan alussa nimismiesveroa yleensä samanlaisissa verokappaleissa kuin Hämeessä, vieläpä suunnilleen yhtä suurissa määrissäkin. Lähempää selvää veron perusteista ja määristä ei tässä tarvitse tehdä, koska siitä jo on olemassa esitys.[954]
Nimismiesveroa käytettiin V.-Suomessakin käräjäin pitämiseen. Läänin nimismiesten tuli uuden ajan alussa "pitää kestitystä niin usein kuin käräjiä pidetään".[955] Tiedon mukaan v:lta 1537 oli Etelä-Suomen nimismiesten kestitettävä tuomaria kolmilla käräjillä vuodessa 2 yötä kerrallaan.[956]
Jo 1530-luvun alussa nimismiehiltä kannettiin linnaan melkoinen osa tätä veroa. V:n 1539 verokirjan mukaan maksoivat nimismiehet suurimmassa osassa maakuntaa linnaan melkoisen kinkerin "sopimuksen mukaan, ja se oli taksa nimismiesveron edestä". Taksaa karttui eri pitäjistä hyvinkin erilaisia määriä.[957]
Vehmaan ruots. ja Uudenkirkon Hallun lääni muodostivat piirin, josta maksettiin linnaan aivan sama kinkeri kuin Taivassalossa ja Lapissa. Täydellisesti samanlainen oli kinkeri ainoastaan tällä alueella, sillä kaikkialla muualla oli pitäjäin maksuissa erotusta, ellei muussa, niin pienissä lisämaksuissa. Kunkin pitäjän tai nimismiehen kanssa erikseen tehdyt sopimukset siten lienevät olleet tämän kinkerin maksamisen perusteena.