[56] Nya eller Karls-krönikan (ed. Klemming) 19, 23:
— — — — — Och monde han sverige meer förderffwa alle then skat ther riket kunne werffua, bönder sculle thz j reedho penunga vtgöra them loth han alla til danmark föra vtan som neppest fogadana gaatha bespijsa slotten j nokra matha före ärffwode togh han peninge samalund, thy rothnado slotten nider j grundh thy är riket förarmat swa Reeda peninga är ther vndt at fa — — — — — The fatige bönder j sverige ära höglica the her mote kära konungin en pänningh stadga stichtade herra henning koningxmark thz dichtade Sidan then penning stadga war sath tha wordo mang gozen ödhalagt Riket plagadis mz stora dödha ther mz lagdis gozen ödha the fatiga bönder som ater liffwa jämstor stadga sculle the giffwa — — — — —
[57] Näin käsittävät asian Paavali Juusten Suomen piispan kronikassaan ja Porthan (Chronicon 373, 448). Sama asia ilmenee julistusten otsikosta.
[58] Vrt. Porthan, Chronicon 446.
[59] Mustak. s. 352-354.
[60] Mustak. s. 399. Vielä Kustaa Vaasan aikana Satakunnan talonpojat muistelivat arkkipiispa Olavin — v:n 1436 julistusten allekirjoittajan — veronalennusta (Arv. Handl. VI 180-181).
[61] UL, KB X 6 2.
[62] Raaseporin läänin verokirja v:lta 1451, Hausenin kok. VA. — Vrt. Birger Trollen tilejä Turun linnaläänistä 1463-64, Hausen, Bidr. I 323-356.
[63] Arv. Handl. VI 317.
[64] Porthan, Chronicon 52-53; Fellman, Ur lappsk mytologi, Anteckn. II 40-41; Wiklund, Lule-lappisches Wörterbuch: "väru". Vrt. suomessa ruokavero = ateria.