[299] Hildebrand, Medeltid I 247-248; Thulin, Mantalet 26-27; Söderwall, Ordbok: mark (märka bol); Bergfalk, Sv. jordens beskattn. 66.
[300] Bolin hinnat Ahvenanmaalla olivat seuraavat (Mustak. ss. 37-38 ja ed. s. 108):
myyty saatu koko bolin suhdeluku 24 markan boleja hinta mk hinta mk arvoiseen boliin
1) V. 1330 1/8 60 480 20 (?) 2) " 1333 1/4 ja 1/8 80 213 6.6 3) " 1397 1/4 40 160 5 4) " 1400 1/2 85 170 7 5) " 1400 1 175 175 5-5 6) " 1410 1/2 106 /1/2 213 6.6
Kahdessa viimemainitussa tapauksessa kuului kauppaan lisäksi joitakuita "markanveroja", joiden hinta, siihen aikaan 5 mk markanverolta, on kauppahinnasta vähennetty. Tapauksissa 1 ja 4 tarkoittaa hinta Ruotsin rahaa, tapauksessa 1 on hinta epäiltävän suuri.
[301] Radloff, Åland 35-56, 68-69, 81-82, 108-109.
[302] Että veroyksiöt olivat samassa markkakunnassa saman suuruiset, näkyy seuraavasta v:n 1556 veroselityksestä, joka koskee Ekkerön markkakuntaa (Arv. Handl. IX 262):
Effter thette sätte vtgiörs Skatten på Äkerööen, och Recknes i huar
Rock, och fulgärd, som her effter folier hele Marcklaget vtöffwer.
| Röck 85 mk
I huar ful | Gerdh 148 mk 7 öre 13 d:r
| Marckskatther 616 mk
Samasta asiakirjasta nähdään, että nuo merkilliset epäparimarkat (uddemarker) tasattiin markkakunnan kesken: "Huilkit Bönderne i så måtthe betyge, att then ena byen, hielper medt sin öfuerlöps marker til then andre, heele Marcklaget igenom, Och när the haffwe fyltt alle fulgärdz skatter, tå göre the öffuerlöps marker, wtaff thet öffwerbliffwer" (Arv. Handl. IX 260).