[416] VA 1: 87-100.
[417] Tiedetään tapaus, että Ylä-Satakunnassa olevan Vesilahden Palhon kylän mies on omistanut erämaata nyk. Laukaassa (VA 131).
[418] VA, Hausenin kok. 24.8.1427; 29.11.1470.
[419] Mustak. s. 583.
[420] VA 9.
[421] MU ss. 97, 144, 430.
[422] Ruuth, Satak. asutusol. 12-16.
[423] Ala-Satakuntaa mainitaan eräässä v:n 1335 asiakirjassa (MU s. 165), jonka alkuperäisyyttä on epäilty (Neovius 145). Ala-Satakunnan asiallista olemassaoloa v. 1335 ei ole syytä epäillä.
[424] MU s. 97.
[425] Piispanmaksut Pohjanmaalla eivät niinmuodoin olleet samanlaiset kuin lounaisessa Suomessa, missä vanhimmat suomalaiset asutukset maksoivat piispalle viljaa. Pohjanmaalla ei "ruotsalaisen oikeuden" (voi-järjestelmän) vastakohtana ollut "Suomen oikeus", vaan "Hämeen (Kyrön) oikeus". (Vrt. Ruuth, Joukahainen XI 136). "Kilttirahat" olivat aikaisemman turkisveron lunastusta. Lisätodisteena siihen, että Etelä-Pohjanmaalla muinoin on käytetty turkisverotusta, mainittakoon, että vielä 1550-luvulla Ilmajoelta suoritettaviin kymmenyksiin kuului 2 kiihtelystä oravannahkoja (lukkarintaksa) (VA 4555: 1).