Jussi Lauroselan kainulais- ja pirkkalaiskysymystä valaisevassa kirjoituksessa "Kveen-Kainulais-kysymys" (Hist. Ark. XXII, II, 4) esitetty mielipide, että Pohjanmaan suomalainen väestö polveutuisi pääasiallisesti itsenäisestä esihistoriallisesta heimosta, kainulaisista, ei ole riittävästi perusteltu. Vaikka, kuten main. kirjoituksessa syylläkin huomautetaan, useimmat n.s. asutustarinat ovat epäluotettavia ja harhaanjohtavia, eivät kysymystä myöskään ratkaise enimmäkseen kielteiset tai epävarmat asutusnimien vertailut. Suupohjan keskiaikaiseen suomalaiseen asutukseen nähden, josta tässä on puhe, ei ole aihetta luopua Ruuthin kirjoituksessa "Silmäys Hämäläisten muinaisiin asutusoloihin Suupohjassa" (Joukahainen XI) kehitetystä mielipiteestä etelä-pohjalaisten hämäläis(satakuntalais)peräisyydestä.
[426] Vrt. Aspelin, Korsholman linna ja lääni 9, 15, 18.
[427] Mustak. s. 564; VA 4560: 1; Hist. Ark. X 278; Ruuth, Joukahainen XI 138-139; Aspelin, Korsholman linna ja lääni 18.
[428] Mustak. ss. 33, 70, 154.
[429] Kamer. Asiak. I 126-129; Rosenborg, Jordbeskattn. 96.
[430] VA 4779; Aspelin, Kert. Maalahden pit:stä (Suomi II 6) 116, 117.
[431] Hausen, Bidr. I 305.
[432] Rosenborg, Jordbeskattn. 97; VA, 2: 103; 4554: 00; 2555: 00.
[433] Myöhemminkin kaskenpolttoseuduilla yleensä oli vähän karjaa. Vrt. esim. VA 6: 226 (Hollola).
[434] Mustak. s. 55.