Helsingissä, keväällä 1918.
V. V.
1. JÄÄMERI JA JÄÄMEREN MAAT.
Pohjoisnapaa ympäröivä Pohjois-Jäämeren alue eli "arktinen alue" on saanut muusta maailmasta eroavan luonteensa etupäässä maapalloisen asemansa ja siitä johtuvain luonto-olojen vuoksi. Silmäys karttaan sanoo, että arktiseen alueeseen kuuluu keskellä oleva laaja meri ja sitä ympäröivät kapeat kaistaleet Europan, Aasian ja Amerikan mantereista ynnä niitä reunustavat tiheämmät tai harvemmat saaristot. Alueen etelärajana on matematismaantieteellisesti pidettävä napapiiriä (66 1/2° pohj. leveyttä). Muissa suhteissa sitävastoin ei näin säännöllistä rajaa voida vetää arktisen alueen ympärille. Jos pidämme alueen ilmastollisena rajana sitä lämpökäyrää (isotermiä), joka ilmaisee 0 asteen keskimääräistä vuotuista lämpötilaa, niin raja painuu Itä-Siperiassa ja Labradorin seuduilla Pohjois-Amerikassa 50. leveysasteelle saakka, mutta nousee Ruijan tienoilla paljon yli 70. leveysasteen, s.o. melkoista pohjoisemmaksi napapiiriä. Samoin metsäraja, jota kasvistollisesti pidetään arktisen ja viileän kasvillisuusvyöhykkeen rajana ja joka yleensä seuraa sitä lämpökäyrää, joka osoittaa keskimääräistä 10 asteen lämpötilaa vuoden lämpimimpänä kuukautena, on Beringin salmen ja Labradorin seuduilla paljon etelämpänä, mutta Keski-Siperiassa, Suomi-Skandinaviassa (Fennoskandiassa) ja Länsi-Kanadassa melkoista pohjoisempana napapiiriä. Arktisten merienkään rajaksi ei napapiiri hyvin sovellu, sillä Jäämeren lahdista Vienanmeri ja Hudsoninlahti tunkeutuvat napapiiriä paljon etelämmäksi. Jäämeren alueen rajat ovat siis melkoisen horjuvia. Jonkinlaisena yleispiirteisenä rajana voidaan kuitenkin aina pitää napapiiriä.
Pohjois-Jäämeri eli arkipäiväisemmin vain Jäämeri on oikeastaan suuri Atlantin valtameren lahti, joka ulettuu Islannista Beringin salmelle saakka. Jäämeren yhteyttä Atlantin kanssa välittävät Grönlannin itäpuolella olevat leveät ja länsipuolella olevat kapeat salmimeret. Merimaantieteellisesti voisi Jäämeren etelärajana pitää Grönlannin kaakkoisnurkan, Islannin ja Färsaarten merkitsemää linjaa, jolla kohdalla meren pohjassakin on korkeampi kynnys; jos merenpinta alenisi viisisataa metriä, syntyisi tälle linjalle kuiva maasilta Europasta Amerikkaan. Asemaltaan Jäämeri on sellainen kolmen mantereen "välimeri" kuin etelässä oleva Europan Välimeri; suuruudeltaan se viimeisten laskujen mukaan on 14.3 milj. km s.o. viisi kertaa suurempi kuin Europan Välimeri; muodoltaan se on epäsäännöllinen ympyrä; jokseenkin keskellä sitä on pohjoisnapa.
Tehkäämme kartalla nopea kiertoretki Jäämeren eri osiin. Norjan-Islannin-Grönlannin-Huippuvuorten välillä on n. 4 milj. km2 laaja tuhansiin metreihin syvä Europan Pohjoismeri eli Norjanmeri. Se on luonteeltaan puolittain atlanttinen meri, ja toiset maantieteilijät sen lukevatkin Atlantin meren osaksi. Sen läntinen osa, Grörlanninmeri, on maajäisine rantoineen, uiskentelevine jäävuorineen, ajojäineen ja kylmine merivirtoineen täysin Jäämeren luontoinen. Ikuisen jään valtakunnan tultasyöksevinä portinvartijoina ovat täällä suuri "satujen saari" Islanti ja pieni meren keskellä seisova Jan Mayenin saari. Tämän meren itäinen, Norjaan rajoittuva, varsinaiseksi Norjanmereksi kutsuttu, Golf-virran sulana pitämä, kalastukselle ja meriliikkeelle sopiva osa taas on kaikissa kohdin Atlantin meren kaltainen, johon se taloudellisesti ja politisestikin mitä lähimmin liittyy.
Huippuvuorten ja Grönlannin välisen n. 600 km:n leveän salmen kautta tullaan Grönlannin merestä pohjoisnapaa ympäröivälle Napamerelle. Mikäli sitä tunnetaan, se on 9.3 milj. km2 laaja, hyvin syvä, melkein saareton, alituisen jääkannen peittämä ulappa, ikuisen jään rajaton valtakunta, jossa ei ole mitään sanottavaa kasvi- tai eläinelämää.
Napameren kummallakin puolella on matalampia saarekkaita lahtimaisia merenosia eli rantameriä. Amerikan puolella olevassa rantameressä on lukuisain suurten mannersaarien muodostama Kanadan arkipelagi vaarallisine jäävirtoineen. Aasian ja Europan puolella olevassa rantamerialueessa on ensinnäkin huomattava luoteisimman Siperian edessä oleva Karan- eli Kaarianmeri (n. 0.3 milj. km2). Se on Napameren avonainen lahti, jonka Novaja Semljan kaksoissaari erottaa läntisemmistä merialueista. Vaikka Karanmeri tavattoman kylmyytensä vuoksi onkin "Europan jääkellari", niin sen asema Europan lähellä, sen osittainen soveltuvaisuus laivaliikkeelle ja sinne laskevat mahtavat Ob ja Jenisei joet antavat sille jonkinlaisen taloudellisen merkityksen. Karanmeren kaikki taloudelliset ja politiset suhteet ovat suuntautuneet länteenpäin, minne tärkeimpinä pääsyväylinä ovat Novaja Semljan eteläisen saaren ja Vaigatsh-saaren välinen Karansalmi (Karan portti) sekä Vaigatshin ja mantereen välillä oleva Jugor-salmi.
Novaja Semljan länsipuolella olevaa merialuetta voisi nimittää Europan Jäämereksi; sen rajoina olevat saaret, Karhusaari, Huippuvuoret, Frans Joosefin maa ja Novaja Semlja, kuuluvat kaikki Europpaan, ja se on itse välittömässä avonaisessa yhteydessä Europan Pohjoismeren kanssa, jonka lahtena tai rantamerenä sitä parhaiten onkin pidettävä. Muodoltaan Europan Jäämeri on neliömäinen, alasivu kuitenkin eteläänpäin taittunut, ja pinta-alaltaan n. 1 milj. km2.
Se on kieltämättä koko Jäämeren tärkein osa. Atlantin meren laivaliike voi sinne esteettömästi jatkua, sen eläimistö tarjoo pyyntimiehille runsaita ja arvokkaita saaliita, sinne laskevat Pohjois-Venäjän suuret, kulkuteiksi enemmän tai vähemmän kelpoiset joet ja sen rannoilla asuvat Europan sivistyskansain pohjoisimmat etuvartijat.