Mä yksin, uskoton, epäilen:
ehk' unta myös islaami on?
(Toki Fatmani silmistä taivaan nään:
en sinistä — musta se on.)
Mä kehdossa moslemin syntynyt en
ja epäilyn lähteistä join;
vain haavetta, Allah, se hartaus lie,
min vihdoin ma Sinulle toin!
Vaan ehkäpä muuta et vaadikaan? niin, Sinähän ymmärrät sen. Ken tajuta voisi sun suuruuttas? ja ken Sinut tuntea, ken?
Unelmatar
Oi toivon suuri hengetär, sä impi unelmain! sun loitsujas, sun valheitas mun kuiski korvissain!
Sä kaunis oot, se kylliksi,
en muusta huolikaan,
sun tenholaulus loihtikoon
mun harhaas ihanaan!
Jos valoihis en luotakaan, sua lemmin kuitenkin; sun syleilyjes hurmassa on onni ikuisin.
Ihanteelle etelässä
Sä minut hurmaat, mä sua lemmin, sä kesän kirkkahan kukka! tuo tenho katse kuin hiili hehkuu ja sysimusta on tukka.
Ei sinisilmiä etelässä,
ei keltakutrien kultaa,
vaan tummat tummien kulmain alta
ne säihkyy tunnetta, tulta.