Ei nunnien laupeita kasvoja minun sieluni enään siedä. Idän huumaavan huureille tummille minä uhrini tahdon viedä!
Ne kylmiä olivat, suukkonsa,
ne hallana huulille jäätyi:
näin Kalevan kalseista immistä
pois ajatukseni häätyi.
Vaan sulla, Zuleikhani ihana, on lämpöä, lempeä, tulta, sysiripsien alta ne salamoi sysimustista silmistä sulta.
Immen osto
Kun Persiassa harhailin mä pienen kylän tiellä, näin neidon nuoren, notkean ja ihanaisen siellä.
Ol' yllään liivi punainen
ja väljät silkkihousut.
Kuin keijukaisen keveät
on nuoren jalan nousut.
Yön tumma tukka kiehkuroi
tän immen ohimoilla
ja sysimustin siimeksin
se valui hartioilla.
Mut musta huntu kasvonsa
se kateellisna peitti;
vain silmät näin, nuo hehkuvat,
mi säkeniä heitti.
Se viehätti, se kiihotti,
tää tenho itämainen:
jo sydämeni lumosi
Iraanin sorja nainen.
Mä astuin immen isän luo ja kysyin neidon hintaa. — Nyt peeri tumma omanain on jasemiinirinta.