Ja tietköön herttua: "Suomenmaa
On veljenä vaarassa ain".
Hän tietköön myös: "jää Suomenmaa
Hänen kanssaan pohjalle lain.
"Yli hetken tunteen, pyyteiden
Käy valtion vankat lait,
Ja heikkona vielä jos horjuis ken,
Ei kansa se horju kait."
Jos herttua kulmia rypistää
Vait jalkaa polkien niin,
Sa katso päin ja tyyneksi jää,
Mut seiso ääneti siin.
Mut jos hän ilkkuu: "vaarako—haa!
Syvin rauhahan vallitsee!"
Niin tiuskaise: "kavaltajaa
Ei maastamme kenkään tee!"
1901.
SISSIPÄÄLLIKKÖ.
"Ja Kivekäs uljaat sissinsä vei
Jo metsiin partioteille:
Me vanhat — nuorison malja, hei!
Me toivomme voittoa heille!
"'Ja voittoon, tai kuoloon!' — hän huusi noin —
'Mut ei kuolohon hirsipuuhun!'
Taas kuulu päällikkö pelvotoin
Vie kauhua Laatokan suuhun!
"Niin, voittoon he läksi — tietäkää!
Tai kuolohon isäin sotiin.
Ja Kivekkäillemme malja tää —
Ja tulkoot he terveinä kotiin!"
Niin hiljaa joukko äänetön
Jo saapuu metsän rantaa;
He havupaarilla päällikön
Vait kievarin tupaan kantaa.