Supenna suutasi — sinä ikuinen pilkkakirves, ja kerro parilla sanalla.
Raponen:
Juoksin perässäsi paikasta toiseen sievien oppilaittesi luona. — Tulin kiertokulullani tännekin. Ja koska sinut nyt vihdoinkin tapasin, niin uudistan pyyntöni, että lainaisit jonkun kympin.
Hervenius:
Sinä saat heti. (Ojentaa hänelle setelejä, jotka toinen pistää välinpitämättömästi taskuunsa). Tiedäppäs, meidät on kutsuttu tänne oikein visiitille. Tyttö kutsui, eritoten sinua. Ja nyt muista se, kosit tyttöä jolla on 100,000 à 200,000.
Raponen:
Taas tuo vanha virsi. — Sanonko hänelle, että kosin hänen rahojaan?
Hervenius:
Sinä olet aivan auttamaton! — Laulat tietysti hänelle rakkauslauluja.
Lausut runojasi, joita olet kirjoittanut, esimerkiksi — —
Raponen: