Raponen:
Niin taivaasta, pikku enkelini Nannyn luota.
Hervenius: Sinä viholainen! Tarkoitan, mistä osuit juuri tänne?
Raponen:
Niin tulin sitten helve… hm hm… tarkoitan sinun, ystäväni Herveniuksen asuntoon, koska rahani olivat kaikki, (itsekseen) mutta en tavannut itse pääpaholaista kotosalla. (Kovaa). Aioin taaskin kääntyä puoleesi, että vippaisit jonkun kympin…
Hervenius:
No, no, kerrohan eteenpäin.
Raponen:
En tavannut miestä, enkä peliä kotosalla. Arvasin silloin, että olet noilla iankaikkisilla friiaus- ja soittolunneillasi. Käväsin siis ensiksi Maiju Survosen luona, joka sinua vanhuudestasi, ja hm, huolimatta rakastaa, mutta jota et tahdo ottaa, koska hänellä ei ole enempää kuin tuo vähäinen kymmenentuhatta.
Hervenius: