Kehrääjä-äiti.
Ja äiti istuvi, kehräjää,
Ja kyynel silmähän vierähtää.
"Pois aurinkoiseni läksi, pois,
Oi, jos pian taas hänet nähdä vois!
"Ihanainen hän oli, kaunoinen,
Oli puhtoinen kuni pulmonen.
"Samanlaisena jos hänet nähdä sais,
Oi, aurinkoiseni jos palajais!"
Ja rukki se hyrräten, pyörien käy,
Mut armasta poikaa vaan ei näy.
Ja äiti istuvi, kehräjää,
Ja kyynel silmähän vierähtää.
"Iloitse, äiti, kun poikasi
Jo mainehen siivillä kiitävi."
"Ylistetty luoja!" ja viuhuen
Nyt rukki se hyrrävi pyörien.
— "Hän luokses saa, kotimatkall' on,
Mut niinkuin syksyn puu alaston."