— Mi — mitä? Onko hän lähettänyt jonkun näytelmän Kuopioon?
— Ei, se tuli sinne erehdyksestä ruokakaapin sisässä.
— Näytelmä? Oliko se näytelmä?
— Eikä ollut, koetin minä sopertaa.
Istuin siinä kuin tulisilla hiilillä enkä tiennyt, miten saisin veljeni suun tukituksi.
— Eihän se mikä näytelmä ollut. Suomennoksia vaan —
— Olipas se näytelmä, väitti veljeni. Ruotsinkielellä kirjoitettu näytelmä.
— Katsokaapas sitä! Nyt hän on kirjoittanut jo uuden näytelmän eikä ole virkkanut siitä meille mitään, huudahti Kiljander.
— Ei, ei, älkää uskoko —
— Siitä meidän pitää ottaa selvä. Vai salassa hän nyt rupeaa kirjoittelemaan.