"Me myöskin", huusivat kaikki talonpojat yhdellä äänellä; Matin ääni kuului muita selvemmin.
Buchmaierin kasvot kirkastuivat; hän tavoitti oikealla kädellä kirvestänsä ja likisti sen hartaasti rintaansa vastaan.
Kun tavalliset käytökset olivat lopulla, kun pöytäkirja oli allekirjoitettu ja Buchmaier saanut kopion siitä, läksivät talonpojat ääneti käräjä-huoneesta.
Vielä useat muutkin seurakunnat tekivät vastarintaa. Asia tuli lääni-hallitukseen asti. Ne, jotka näin sopimattomalla tavalla itse kirveillä olivat vastustaneet, tuomittiin maksamaan melkeän raha-summan sakkoa. Mutta yli-amtmanni Rellings kuitenkin jonkun ajan perästä muutettiin toiseen paikkaan, eikä tätä sääntöä enää uudistettu.
Miehet sen jälkeen kantoivat kirveitänsä vasemmalla käsivarrella, niinkuin ennenkin.