Nyt esiintyi Teach koko ryövärimäisessä suuruudessaan.
"Ylös, toverit!" kiljasi hän miehillensä ja kaikki nousivat aseineen. Sitten huusi hän höyryalukselle: "Niin, olen kyllä Simon Teach, erämaan ja puolen Missisippin herra! Luistakaa tiehenne höyrylaivoinenne tahi muuten annan ampua teitä!"
"Hurraa!" räyhäsi uskalikko joukkio.
Höyryn katteini ja sen matkustajat rämähyttivät raikuvan pilkkanaurun.
"Tarkatkaa! Valmiit ampumaan!" kaikui sieltä syvä upseerin ääni.
Joukko merisotilaita — siihen vielä tarkk'ampujia — tuli näkyviin laivan kannelle. Tämä joukko-osasto, joka tuli pohjoisesta, oli määrätty erästä lounaista linnoitusta varten, kuten jälestäpäin kuulimme.
"Kirottua, heillä on sotaväkeä laivassa!" huusi kalmankalpeana mustaparta.
"Lauaiskaa!" kajahti sieltä käsky.
Yhteislaukaus pamahti; luodit vinkuivat ympärillämme; moni niistä tunkeutui minun omenasäkkeihini ja sipulikoreihin. Teach itse haavoitettiin; moniaita hänen miehistään tapettiin.
"Pelastakoon itsensä, ken voi!" huusi hän ja hyppäsi järveen.