Sitten haudan merkin lailla
Kertoo silmäs katsehet:
Tässä lepää lemmen leimut,
Nukkuu nuoret toivehet.
Siis jos mua säälit, impi,
Liiku hiljaa haudallani,
Ett'ei ottais tulta tunne,
Jonka uneen kerran sain!
LARIN KYÖSTI.
(Kyösti Larson.)
Syntyi Hämeenlinnassa 1873, tuli ylioppilaaksi 1895. On julkaissut runokokoelmat Tän pojan kevätrallatuksia (1897), Kylän lauluja (1898) ja Ajan käänteessä (1899).
REKILAULU.
Heilani on kuin helluntai
Ja oraspellon kukka,
Sillä on silmät sametista
Ja poski kuin nurmen nukka.
Sillä on käynti ketterä
Kuin koti virran juoksu,
Sillä on nauru hilpeä
Kuin kesäheinän tuoksu.
Kirkolla ja kyläntiellä
Kelpaa sitä näyttää,
Pertunpäivän tienohissa
Kuusitoista se täyttää.
Ei oo rahaa kummallakaan,
Mutta on nuori mieli,
Joka korven kamarissa
On oma oven pieli.