Voi, impeni valkea, vieno!
Pian poimitut kukat on sen.
Mut kukkien alla on aalto
Niin musta ja mutainen.
KUIN MUSTA JA VALKEA…
Kuin musta ja valkea perho
Yli kukkien yhdessä leijailee,
Niin yhdessä riemu ja murhe
Mun henkeni tuutua heijailee.
Kuin yhdessä yö sekä päivä
Suvi-iltaman pilvillä karkeloi,
Niin onnen aamu ja ilta
Mun päiväni päärmiä purppuroi.
Kuin kuolon ja elämän immet
Syyskuutamon kullassa leikkiä lyö,
Niin syksy mun sieluni yössä
Jo kerkeän kevään kukkia syö.
HANGET SOI.
Hanget soi, hanget soi,
Jo kevät yli kenttien tuulee.
Rintani lyö, rintani käy,
Taas sieltä jo kuohua kuulee.
Hanget soi, hanget soi,
Jo loppuvi talven valta.
Pyytehet pursuvi syömessäin
Taas vuosien roudan alta.
Hanget soi, hanget soi,
Ne Suomehen kevättä osoittaa.
Toivo jo uus, usko jo uus
Läpi murheeni muistojen koittaa.
Hanget soi, hanget soi,
Ne soittavat Pohjolan häitä.
Riemujen leivoset lemmestäin
Jo laittavat laulunpäitä.