Kolm' on miehellä pahoa,
Kolme miehen kuolemata:
Yks on vuotava venonen,
Toinen heittiö heponen,
Kolmansi äkäinen akka.
Kyllä mies pahasta pääsi
Venehestä vuotavasta,
Ilman armotta Jumalan,
Turvatta totisen Luojan:
Venehen tulessa poltti.
Vielä mies pahasta pääsi
Heposesta heittiöstä,
Ilman armotta Jumalan,
Turvatta totisen Luojan:
Hevosen susille syötti.
Mutta kaitse kaunis Herra,
Varjele vakainen Luoja,
Akasta äkisevästä,
Vaimosta pahatavasta!
Ei pääse pahasta siitä
Ilman armotta Jumalan,
Turvatta totisen Luojan:
Ei taia tulehen luoa,
Saata ei syötteä susille,
Kun ei surma suorin tehne,
Tappane Jumalan tauti.
Kant. II. 308.
KUMMAISTAKO KUULEMINEN.
Kukkuipa käkeä kaksi
Kahen puolen korpinotkon;
Satuin noita kuulemahan —
Hyv' oli kuulla kummaistaki.
Lauloi kaksi laulajata
Kahen puolen pöytälaian;
Satuin noita kuulemahan —
Hyv' oli kuulla kummaistaki.
Riiteli kälystä kaksi
Kahen puolen kaalimaljan;
Kummaistako kuuleminen? —
Lemmon kuultavat molemmat.
Kant. I. 82.
KYLL' ON KYSTÄ AITASSAMME.
Tule meille Tuomas kulta!
Tuopa joulu tullessasi!
Tule kekri, jou'u joulu,
Sekä pääse pääsiäinen;
Kyll' on kystä aitassamme,
Paljon pantua eloa,
Sirkan reisi, paarman jalka,
Peiposen perä-pakara,
Sammakon sakari-varvas,
Sisiliskon silmä-puoli.
Kant. I. 23.