KONSTANTIN SCHRÖDER.
Syntyi Uukuniemellä 29/6 1808, tuli ylioppilaaksi 1826. V. 1834 hän vihittiin papiksi ja nimitettiin 1837 kirkkoherraksi Valkeasaareen Inkerinmaalla. Kuoli 1870. Hänen runoelmiansa löytyy painettuina useissa eri sanomalehdissä.
VAIT!
Vait! Hän nukkuu. — Hiljaan hento
Vyöryy tuolla tähtein lento.
Iltatuuli tuuvita,
Lumo-uniin uuvuta!
Vait, vait, vait!
Vait! Hän nukkuu viihtynynnä. —
Ruusu kulta kiihtynynnä
Höystehajus hajota,
Vienoon sulos vajota!
Vait, vait, vait!
Vait! Hän nukkuu, Hymmi hellä,
Ikävöitty ikuisella
Kaiholla. Oi, levossa
Nuku, rakas, rauhassa!
Vait, vait, vait!
ILLALLA.
Tässä istun ihastunna
Tyynessä nyt tarhassani,
Hajuisesti henkäellen,
Ilmat hellii hekkumalla.
Näinhän äsken järvet, metsät
Kovan kuolon jähmehessä;
Rinnassani talven tuiskut,
Roudan kylmän, tylyn tunsin.
Katso! valkohelpeet hennot
Päähäni nyt putoavat;
Taasko tuli talven tuisku,
Lankeaako puusta lunta?