Mitä minä olen sinulta vienyt?
Tuomaassakin jo raivo kuohahti. Hypähtäen Isotalon eteen virkkoi syvällä äänellään.
— Kysytkö sitä, sinä saatana! Kunniani sinä veit ja kerran vielä vastaat siitä!
Isotalo väistyi hätkähtäen, mutta selvittyään huusi miehiä avukseen.
Muutamia renkejä ilmestyi haluttomasti portaille.
— Kuulkaahan, pojat! Tämä sanoo minua varkaaksi. Pitäkäähän mielessänne.
— En minä ole sinua varkaaksi sanonut, vaikka olet vienytkin toiselta onnensa.
— Kuulkaa, pojat, se sanoo sen vieläkin.
Isotalo käveli pihamaalla leuka täristen.
Tuomas kaivoi poveltaan verorahat ja ojensi Isotalolle.