— En tuota tullut tarkemmin kuunnelleeksi, jurahti isäntä.
Kantele kaivoi taskustaan taulukon ja kysyi.
— Joko isäntä on vanha?
Isäntä vilkaisi syrjäkatsein vieraisiin.
— Joko ne peijoonit taas sitä ikää tutkii, mietti, mutta ääneen virkkoi.
— Johan se viideskymmen lienee menossa.
— Jokohan tuo missä asti?
Emäntä joutui selittämään.
— Se täyttää neljäkymmentäkolme vuotta siinä Marjanpäivän aikana.
Sitäkö henkivakuutusta se tämäkin herra on tarjoomassa? Saisihan se ukko siihen vakuuteen ruveta, vaan sepä onkin semmoinen pässinpää, ettei uskalla. Pelkää rahojensa menevän sitä tietään.