Tedor (itkeskellen): O—oli, mutta… ne untuvat haihtuvat… sellaisia perhosia.
Katri: Niin, pappa-kullat, sellaisia perhosia ne ovat.
Sylvi: Mutta saahan papat aina uusia.
Malakias: Ky—kyllä papat saa aina uusia.
Kalle (tulee): No, ei niistä kaupoista taitanut mitään tulla.
Malakias: Hee… papat odottavat uusia.
Tedor: Niin… uusia, uusia… semmoisia… tällaisia (taputtaa Sylviä).
Kalle: No, no, ei pappa saa minun morsiantani…
Tedor: Onko tä—tämä sinun mo—morsiamesi?
Kalle: On niinkin, eikös pappa muista, kun antoi siunauksensakin illalla.