(Tytöt kantavat valmiiksi katetun kahvipöydän oikealle pensaan alle,
poistuvat hälisten.)
Kalle: Mitäs tämä on?
Hilja: Minä arvaan. Tämä on kestitys meille.
Kalle: Älä! Tehdäänpä heille pieni yllätys ja julkaistaan jo tänään kihlauksemme. Suostutko?
Hilja: Kyllä! Tämä ilta on niin sopiva. Huomenna saavat sitten onnitella meitä. Tule, että joudutaan pian takaisin! (Menevät.)
Räähkä-Juuso (tulee kurkkien): Häh, hää… ei kuulu laivaa eikä Visuliinia. Taitaa olla parasta, että täältä häviää… Nikon naama on jo leivottu siniseksi. Häh, hää… tuossa olisi vehnäleipää, kun uskaltaisi ottaa… hää… jos saa vielä marjan poskeensa. Kyllä Juuson on nyt parasta lähteä koko kylästä. Visuliinin ahvääritkin käy huonosti. Häh, hää… jos ottaisin tuosta yhden viipaleen. (Kurkottaa kahvipöytään.)
1:n poika (tulee): Mitäs korppi koikkuu. Pitääkö antaa lähtimiä, vai osaatko ilman. (Juuso häviää.)
1:n tyttö: Mihin Hilja ja Kalle menivät?
2:n tyttö: He tulevat pian. Sytytetäänkö joku lyhty?
1:n poika: Sytytetään vaan. Tuoltapa kihlapari tuleekin.