Hiertiäinen hätääntyy, hoippuu ulos ja kantaa kylmää vettä sangollisen rannasta, syytää sitä vuorotellen jokaisen päähän ja punoittavalle ruumiille. Viinakuninkaat näyttävät virkoavan, mutta Aatamin ja Antin vaellus on lopussa.
* * * * *
Hörödii on saanut taaskin nimismiehen lähtemään korpeen, ja nytpä heillä on varma saalis saunassa, josta viinakuninkaat eivät jaksa eivätkä arvaa lähteä pakoon.
Hörödii on hyvillään, ja kun kipeäjalkaisen, korpiteillä äkäilevän nimismiehen kanssa ovat päässeet Asarin saunalle, sanoo hän:
— Jopahan viimeinkin veti kuin naulan päähän. Pitää varoa, etteivät pääse karkaamaan.
Hörödii jää ase kourassa saunan ovelle, ja nimismies työntyy ovirenkkanasta sisään.
— Ää… onpa täällä hajua…
Hiertiäinen huomaa ruununmiehet, ottaa vaatteensa ja mitään puhumatta kähnii ulos. Hörödii estelee, mutta Asari teristyy:
— Mitä sinä… tässä… selvää miestä…
Asari katoaa pihaan, sieltä heinäluuvaan ja tirkistelee katon kolosta saunalle. On hyvillään, että on päässyt karkuun, no, piru, selvä mies kuin… minkä ne hänelle…