— No ei. Kun toisella hevosella on hyppyytetty kirkonkylässä ja kaupungissa.
— Kokoa ensin heinät ja sitten siivoa nuo ojat. Eli jos minä panen miehen siivoomaan ojat ja sinä äestät ruismaata.
— Ensin ne ojat pitäisi… eikä niitä viikossa yksi mies kerkiä…
Ruiskin rupeaa karisemaan. Jos leikattaisiin se ruis ensin…
— Tee sinä mitä minä käsken.
— No, kokoonko ma ne heinät ensin vai äestän tuon pellon.
— Johan sen kuulit, että kokoa heinät.
— Sinne on saatava pari henkeä toveriksi.
Ei totisesti tullut töistä mitään. Mutta kun häät menevät, tarttuu hän itse.
* * * * *
Vanha Kustaava raahustaa väsyneillä jaloillaan nurkasta toiseen. Totisesti tämä vie kaikki hänen vähäisetkin voimansa. Penttiä ei ole saanut taipumaan millään, niin se on sen Linnun pauloissa. Olisihan Pentti kai saanut muista taloista ihmisiä, ellei Helenaa, mutta Lintu sokaisi koreilla höyhenillään. Pian se valmis raha loppuu, kun uutta ei tule taloudesta ja Linnun käsien alla ei siunaudu mikään. Tähän asti on saatu vähän meijeriin, kun talossa on ollut vain yksi kermalintu, Ilona. Nyt niitä tulee kaksi, ja Pentti-parka ei niille saa mitään. Rahaa ei tule mistään. Metsätkin on myyty Harvalasta ja viljakaan ei riitä talon tarpeiksi. Mutta jokaisen tulee kulkea tietänsä, joka on hänelle määrätty. Ja hukkuva tarttuu oljenkorteenkin, niinkuin Penttikin, joka luulee Linnun avulla pääsevänsä suvun kiroista.