"Sinun tulee kutsua minua herra komisarioksi".
"Herra", jatkoi Jean Valjean, "haluaisin puhua teille pari sanaa kahden kesken".
"Kovaa! Puhu kovaa!" vastasi Javert; "minulle puhutaan aina kovaa!"
Jean Valjean jatkoi ääntään hiljentäen:
"Minulla olisi vain muuan harras pyyntö teille…"
"Johan minä käskin sinua puhumaan kovaa".
"Mutta sitä ei saa kuulla muut kuin te…"
"Mitä se minua koskee? Minä en kuuntele!"
Jean Valjean kääntyi hänen puoleensa ja kuiskasi hänelle nopeasti ja hyvin hiljaa:
"Myöntäkää minulle kolme päivää! Kolme päivää, mennäkseni hakemaan tämän onnettoman naisen lasta! Minä maksan, mitä vaan vaaditte. Te voitte tulla mukaani, jos haluatte".