Matkamies vastasi hämillään: "En oikein tiedä. Hän ei vaan ottanut minua vastaan".
"Oletteko käynyt Chaffaut-kadun kapakassa?"
Vieraan hämminki kasvoi. Hän sopersi:
"Ei sielläkään otettu minua vastaan".
Talonpojan kasvoille lennähti epäluuloinen ilme. Hän tarkasti vierasta kiireestä kantapäähän ja äkkiä huudahti hän ikäänkuin vavahtaen:
"Ehkä Te olettekin se mies? — — —"
Hän silmäsi uudelleen vierasta, peräytyi kolme askelta, pani lampun pöydälle ja otti pyssyn seinältä.
Sillävälin oli vaimo, kuullessaan talonpojan sanat: Ehkä Te olettekin se mies? — — — noussut paikaltaan, ottanut molemmat lapset syliinsä ja paennut kiireen vilkkaa miehensä taakse, mistä hän nyt katseli vierasta kauhistuneena, kaula paljaana, silmät pyöreinä säikähdyksestä, mutisten hiljaa: Tso-maraude.[29]
Kaikki tämä tapahtui lyhyemmässä ajassa kuin on mennyt sen kertomiseen.
Silmäiltyään vielä muutaman hetken vierasta, niinkuin silmäillään myrkyllistä kyykäärmettä, palasi talon isäntä ovelle ja sanoi: