"Se kuului: Mitä sitten tapahtui?"
Siellä lausuttiin myös seuraava syvällinen huomautus eräästä papukaijasta, jonka muuan kasvattineiti omisti, jossa oli hieman herkkusuun vikaa:
"Miten soma! Se syö päällispuolet hilloleivästään kuin ihminen ikään!"
Tämän luostarin kivilattialta on tavattu seuraava tunnustus, minkä joku seitsenvuotias vaivainen syntinen on siihen ennakolta kirjoittanut, jottei unohtaisi:
"Isä, tunnustan olleeni ahne."
"Isä, tunnustan olleeni haureellinen."
"Isä, tunnustan kohottaneeni katseeni miehiin."
Tämän puutarhan ruohopenkillä kertoi muuan rusohuulinen kuusivuotias suu seuraavan tarinan neli-viisivuotiaille sinisilmille:
"Oli kerran kolme pientä kukkoa, joilla oli maa, missä oli paljon kukkia. He poimivat nämä kukat ja pistivät ne taskuunsa. Sitten poimivat he lehdet ja pistivät ne leikkikaluihinsa. Siinä maassa oli susi, ja siellä oli paljon metsää. Ja susi oli metsässä. Ja se söi ne pienet kukot."
Entä seuraava runoelma: