GENNARO astuu askeleen eteenpäin. Tarvittaisiin vielä kuudeskin, arvoisa rouva.
DONA LUCREZIA. Taivas, Gennaro!
GENNARO. Hän itse.
DONA LUCREZIA. Poistukoot kaikki täältä. — Jätettäköön meidät yksin. — Gubetta, mitä tapahtuneekin, mitä kuuluneekin ulos siitä, mitä täällä tulee tapahtumaan, elköön kukaan tulko sisään.
GUBETTA. Hyvä on.
Munkit astuvat ulos saattueeseen järjestyen, vieden mukanaan nuo viisi herraa, jotka horjuvat.
3:S KOHTAUS.
Gennaro, Dona Lucrezia.
Huoneessa on enää vaan muutamia tuikkavia lamppuja. Ovet ovat kiinni. Jäätyään kahden kesken katselevat Dona Lucrezia ja Gennaro toisiaan äänettöminä hetken aikaa, niinkuin eivät tietäisi, mistä alkaisivat.
DONA LUCREZIA itsekseen. Se on Gennaro!