Hän ravisti kieltävästi päätään.
— No tässä on vähän mausteviiniä, jatkoi Oudarde — tarjoten hänelle pulloa, — se lämmittää teitä. Juokaa.
Hän ravisti uudelleen päätään, katsoi Oudardea terävästi ja vastasi:
— Vettä.
Oudarde ei hellittänyt.
— Ei, sisar, se ei ole tammikuun juomaa. Teidän pitää juoda vähän mausteviiniä ja syödä tämä maissileipä, jonka olemme teille leiponeet.
Hän työnsi takaisin leivän, jota Mahiette hänelle tarjosi:
— Mustaa leipää.
— Kuulkaa, sanoi Gervaise vuorostaan säälin vallassa ja otti yltään villatakkinsa, — tässä on teille takki, se on hieman lämpimämpi kuin omanne. Ottakaa se harteillenne.
Hän hylkäsi takin, kuten pullon ja leivänkin, ja vastasi: