— No niin! minä tarvitsen rahaa mennäkseni illalla katsomaan Isabeau la Thierryeä Rakkaudenlehtoon!

— Kurja irstailija! huudahti pappi.

Anagneia, virkkoi Jehan.

Tämä sana, jonka ylioppilas ehkä ilkeyksissään lainasi kammion seinältä, teki pappiin omituisen vaikutuksen. Hän puraisi huultaan ja punastui vihasta.

— Mene tiehesi, hän sanoi Jehanille. — Minä odotan erästä vierasta.

Ylioppilas teki vielä yrityksen.

— Veli Claude, anna minulle edes pieni pariisilainen, että saan syödä.

— Miten pitkälle olet lukenut Gratianuksen asetuksia? kysyi dom
Claude.

— Olen kadottanut muistiinpanoni.

— Miten pitkällä olet latinassa? — Horatiukseni on varastettu.