"Dich fesselt mein Gedankenbann
Und was ich dachte, was ich sann
Das musst Du denken, musst du sinnen —
Du kannst nicht meiner Geist entrinnen."

Silloin voi tyttö istua miettiväisenä hetken ja niin sanoi hän lopuksi ajattelevasti ja totisesti:

"Minä en pidä sinusta. En oikein."

"Sen tiedän minä. En minäkään pidä sinusta", sanoi William ja suuteli häntä.

Mutta nyt hän tiesi rakastavansa häntä. Hiljaa, tuskin tietämättään oli mefistofelesviitta valunut hänen hartioiltaan. Hän oli, aluksi ikäänkuin leikillä, painanut päänsä tytön polvelle, vähä kerrassaan oli se saanut siinä levähtää kauemmin ja kauemmin, kunnes hän lopuksi oli antautunut kokonaan, pidättelyittä. Ja siitä hetkestä ei hän ollut enää sama ihminen kuin ennen.

"Olet niin erilainen kuin ennen", sanoi tyttö.

"En ilvehdi enää kauemmin kanssasi. En sinulle — en koskaan sinulle."

William kertoi hänelle elämänsä. Ei löytynyt soppea hänen sielussansa, jota hän ei olisi tahtonut paljastaa hänelle. Hän antoi hänelle kaikkensa. Arveluitta, epäilyittä murtausi vastustamattomasti esille kaikki, mitä hän oli elämässään kokenut, mitä ajatellut, pienin haihtuvaisin tunnelmakin, minkä oli tuntenut. Eikä hän huomannut sitä, ettei hän mitään saanut vastineeksi.

Suhde äitiin kävi myöskin sydämellisemmäksi. Muutos mikä pojassa oli tapahtunut, täytti äidin ilolla ja ilo muodostui kiitollisuudeksi nuorta tyttöä kohtaan, joka oli saanut hienoimman ja kauneimman puolen pojan olennossa esille puhkeamaan.

Epäedullisesta ensivaikutuksesta ei ollut enää jälkeäkään; äidillisestä mustasukkaisuudesta ei myöskään. Hän oli nähnyt, että tämä oli varmin keino voittaa poikansa; sekä vaistomaisesti että tietensä veti hän nuoren tytön puoleensa. He kolme elivät joka päivä yhdessä; ja kuta läheisemmäksi seurustelu kävi, sitä enemmän alkoi äiti katsella nuorta tyttöä pojan rakastunein silmin ja lopuksi ei paljonkaan puuttunut, että hän, tuo kokenut, lahjakas, teräväkatseinen ja syvätunteinen nainen ihaili tätä lasta, jossa ei ollut paljonkaan muuta ihailtavaa kuin se, että hän oli nainen, jota hänen poikansa rakasti.