"Minua vaan suututtaa, että Waltterin aina pitää soimata kaikkia toisia," nurisi Kaarle ja heittäytyi jälleen sohvalle.
"Niin, anna sen nyt olla. Sinä et ehkä itsekään tahdo asua minun kanssani," sanoi Waltteri suopeammin.
"En, en mistään hinnasta."
"Niin, mitä sitten tarvitsee kiistellä? — — Noh, Marianne, millä sinä olet huvitellut Huldan häitten jälkeen?"
"Oi — ajatteles! — minä olen valinnut komean piaanon, joka on lähetetty Tomtöön ja jonka Börje on jo maksanut."
"Toivotan onnea! No, vielä?"
"Minä olen tilannut viehättävimpiä huonekaluja työkamariini ja ostanut paksuja, kauniita gobelintapeettia. Nyt on vaan kysymyksessä hakea niihin sopiva matto — matto koko laattian yli."
"Kyllä, luullakseni sinne tulee hienoa! — Vaan sanos: saatko mitään seuraa?"
Marianne näytti huolestuneelta.
"En melkein mitään."