BIRGER. Ei, ei ollut. — — Minun oli määrä tuoda teille terveisiä
Kallelta.
SIIRI. Ah, todella; kiitän!
BIRGER. Tuo on mukava, tuo telefooni.
SIIRI. Sehän on selvää, hänen pitää kaikesta lörpötellä!
BIRGER. Herra nähköön, ei hän ole sanonut muuta, kuin että hän on puhutellut teitä.
SIIRI. Vai niin.
BIRGER. Mitä pidätte hänestä?
SIIRI. Hän on kauhean lapsellinen ollakseen kahdeksantoistavuotinen, — melkein hullumpi kuin minä itse.
BIRGER. Te ette ole kahdeksantoista?
SIIRI. Mutta minä olen seitsemäntoista täyttänyt.