Mikko (nykäisten takin paikoilleen). Ole hupsimatta mies, vaikk' olisi koko selkä mennyt…
Antti. Sepä vasta, sepä vasta… Mitäs Liisa sitte olisi sanonut? Silloin totta tosiaan olisi toinenkin rumpukalikka kotona vielä. (Katselee ehjää säärtänsä). Olipa toki onni…
Mikko (huomaa Krookmannin pullon havuläläjässä). Kippis pojat!… mikäs täällä on?
Antti (tähystelee kieltään lipoen pulloa Mikon kädessä). Kas vaan, se on niin Krookmannin taskumatin näköinen… maistetaanpas!
Mikko (on jo kallistanut useampia kulauksia). Ääh… häh!… Sepä oli poikaa!… Saakuri sentään, vielä yksi!… Kippis pojat… Maljasi Antti…
Antti (estelee Mikkoa). Kyllä minä itsekin maljani… annappas… annappas… (Saa jo pullon huulilleen).
Krookman (tulee samassa ja sieppaa pullon Antin huulilta). Äläppäs poika nuolase ennenkuin tipahtaa!
Antti (lipoen kieltänsä). Mutta… mutta… kun Mikkokin…
Krookman (pistää pullon taskuunsa). Minä sanoin että äläppäs nuolase ennenkuin tipahtaa…
Mikko. Mutta mikäs helkkari sinun pani äsken tulemaan minun niskaani?