Krookman. Ettekä siis minua haukkuneetkaan…
Antti. Aivan niin kuin Mikko sanoo… emme me sinua… aapiskukkohan se…
Mikko (Antille). Ole sinä ääneti yksikoipinen!
Krookman. Mutta sittehän minä annoin teille syyttömästi selkään?
Antti. Aivan, syyttömästi selkään ja nenälle… katsoppas tätä tukkoa… mitähän Liisa siitä…
Mikko. Kyllä se tuo Antti parka nyt toden perästä tulee puunenäksi.
Krookman (kaivaa pullon taskustaan). Antti, no otappa nyt tuosta sitte pieni roppari päälle. Mutta voi saamari kun kolottaa hartioitani se isäsi pamppu.
Mikko: Ja minun selkääni!
Antti. Niin, ja minun koipeani… voi herran tähden sitä löylytystä!… (ryyppää). ääh!… Mutta hyvääpä se tekikin kipeille luille!
Krookman. Anna Mikollekin pään parannusta!