Mikko (ryyppää). ääh! Se oli oikein!
Krookman. Ota nyt pääsi täyteen ja unohdetaan pois vanhat vihat!
Mikko. Kas, sinäpä puhut oikeen sanan… Mutta se isä tarvitsis pienen löylytyksen tästä.
Antti: Taitaisipa… taitaisipa…
Krookman. Sietäisipä se tosiaankin saada vähä laiskan kauroja.
Mikko. Mutta yksin ei sen karhun kouriin ole hyvä mennä!
Krookman: Ompa meitä kaksi jako pässiä.
Antti. Kyllä minäkin, jos vaan Liisa… mutta pitäisi sentään olla vähä rohkeammalla tuulella.
Mikko. Min, sepä ei olisi hullumpaa, vaikka se tulikin sinun suustasi.
Krookman. Mennään meille, siellä on rohkaisuainetta. Ja kun loppuu, niin sitte Myyrälle… Kyllä Jonni on jo siksi ehtinyt kaupungista palata… Ja sitte jo lieneekin rohkeutta kun sen 25 kannun nassakka on litkitty poskeemme.