Purtonen (peljästyneenä). Penkomaan! Mitä penkomista sinulla niissä on?
Mikko. Eiköhän noita pitäne hakata… ja…
Purtonen (itsekseen). Jumalan kiitos, ett'ei sillä sentään ollut vihiä asiasta. (Mikolle). Ei sinun niistä tarvitse huolehtia; pidä nyt päiviäsi vaan kun kerran olet alkanut! Mutta mistä sinä oikeastaan olet saanut pääsi täyteen?
Mikko (itsekseen). Mikäs saakuri nyt on vaarin hattuun pistänyt? (Isälleen). Krookmannihan se tässä vähän tarjoili… ja…
Purtonen. Mitä ja?…
Mikko (kaivaa kirveen poveltaan). Ja se käski vielä pyytää tuon edestä!… (pistää kirveen salavihkaa isänsä kouraan).
Purtonen (vilkasee kirvestä). Uusihan tuo vielä on, aivan meidän kirveiden näköisiä, mutta ei siinä ole varttakaan… ei ole paljon arvoinen… (Mikolle), Paljokos se tästä pyysi?
Mikko. Ei pannut määrää…
Purtonen. No, jos ma hänestä korttelin annan… (pistää kirveen taskuunsa).
Mikko. Kahdenmarkan kirveestä!