Kello kahdeksan hän tuli takaisin. Hänen silmänsä olivat suuret ja kiiltävät kuumeesta. Hän hoiperteli.
— Antakaa vettä, vettä! — sopersi hän.
— Menkää levolle, herra sotilas! — kehoitti talon isäntä.
— En voi, sillä on luultavaa, että yöllä lähdetään eteenpäin.
— Mutta minä kyllä sitte herätän.
— En voi, en voi, — mutisi poika.
Illallista syödessään hän meni tainnoksiin. Silloin pani kauppias hänet vuoteelle ja kutsutti lääkärin.
Tohtori sanoi että siitä nähtävästi tulee lavantauti.
Yöksi nousi lumimyrsky. Kun se ankarimmin raivosi ja tärisytti ikkunoita, kuului rummun pärinää. Legioonalle annettiin lähtömerkki.
Aseiden kalske, juoksevien askelten töminä kuului yössä. Puolen tunnin kuluessa oli legioona järjestäytynyt ja lähtenyt Nagy-Kataa kohti pilkkosen pimeässä.