Singoalla suuteli Surunlasta. Poika kutsui Hurttaa, joka juuri oli nukkumaisillaan, lähti rotkosta ja kiiruhti metsän läpi linnaan.
Kun hän oli mennyt, sanoi Singoalla Assimille:
"Ylös, mies, ota lapio ja ehtoolliskalkki! Kaiva se tuon irtonaisen puun juuren alle, jonka näytin sinulle siinä, missä puro järveen laskee! Valhe ei saa saastuttaa Surunlapsen sielua."
Assim vieritti pois kiven, joka oli reiän suulla, mihin ryöstetyt luostarin kalleudet olivat kätketyt. Hän otti ehtoolliskalkin, antoi muiden olla, siirsi kiven takaisin reiän suulle, otti lapion ja poistui.
Näiden ryöstettyjen aarteiden kanssa oli Assim hyljännyt kansansa, oltuaan vähän aikaa sen päällikkönä Singoallan isän jälkeen, joka oli kaatunut taistelussa Juutinmaan hiekkaisella rannikolla. Sen ajan kuluessa oli Singoalla seurannut Assimia, ja he olivat olevinaan mies ja vaimo, vaikkeivät olleet, sillä Singoalla ylenkatsoi Assimin rakkautta, ja Assim oli hänen orjansa.
Mutta Surunlapsi luuli, että pyhä kruunu oli metsästä löydetty Jumalan ilmestyksen avulla.
SALAINEN VOIMA.
Kun Surunlapsi palasi linnaan, istuivat priori ja ritari vielä tornikammion pöydän ääressä synkkiä asioitaan puhellen. Surunlapsi täytti heidän maljansa ja priori tyhjensi omansa luottamuksella, koska sen ojensi hänelle hurskas pyhiinvaeltaja.
Aterian jälkeen palasi priori luostariin. Ei hän eikä ritarikaan ollut rouva Helenan eikä talon väen kanssa puhunut mitään tuosta kamalasta uutisesta, sillä he eivät tahtoneen ennen aikojaan ketään pelottaa.
Surunlapsen seuraamana meni ritari Erland tornikammioon nauttimaan yön lepoa. Surunlapsen sydän vavahteli, sillä hän oli ritari Erlandin juomaan sekoittanut Assimin salaperäistä siemeniä; hänen sydämensä vavahteli, sillä tänä yönä tulisi hän sen avulla, jota Assim ja Singoalla olivat kutsuneet salaiseksi voimaksi, viemään isänsä äitinsä luo. Tämä voima on meidän päivinämme yleisesti tunnettu ja kuitenkin on se vielä selittämätön arvoitus. Meidän aikamme viisaat, jotka tutkivat hermosäikeitten näkymättömiä pidennyksiä, tuntevat ne lait, joiden mukaan taivaan kappaleet äärettömässä avaruudessa liikkuvat ja joiden mukaan vesipisara liikkuu hiuksen hienossa putkessa, eivät kuitenkaan vielä ole täydellisesti päässeet selville tämän voiman salaisuuksista.