— Salli minun ilmoittaa, vastasi seuralainen, — että täällä taitaa vielä elää eräs vanha pappi. — Hän se luultavasti, noudattaen vanhoja tapoja…

— No niin. Sytytä soihtu! Perkeleenpesässä on hämärä. Enemmän valoa!

Heti tämän käskyn jälkeen pihkasoihdun punainen, savuava ja loimottava loiste lisäsi valaistusta.

Alttari, jonka taakse Hermione oli paennut, oli pylvään varjossa. Sanomattomassa tuskassa tyttö tuijotti edessään tapahtuvaan kohtaukseen. Vieraat miehet olivat kaikki aseellisia ja heidän päänsä verhosi vaipan pussikaulus. Kun jonkun vaippa avautui, kimalsi sen alta miekankahva soihdun valossa. Hän, joka äsken oli puhunut, oli nähtävästi ylhäisin. Hän oli keskikokoinen, hänen liikkeensä kiivaat ja komentavaiset. Hänen kasvonsa ja aseensa olivat vaipan peitossa.

— Hah, hah! hän nauroi, ja hänen äänensä kaikui koleana ja kammottavana, — tahdommepa nähdä, kuinka laita on. Apodeemios ja Eusebios, te olette häpeällisellä tavalla ryöstäneet Apolloonilta. Kalut ja kilut! Tuskinpa tunnen täällä olevanikaan. Ja tuolla hän seisoo itse! Kuva, kuvaa tarkoitan. Hän itse! Katsokaamme, onko hän olemassa!

— Toimeen rivakasti!—mies meni Pyytian kolmijalan luo, ja potkaisi sen kumoon. — Tänne, miehet, ja nostakaa kivi pois! Joutuun! Me tahdomme nähdä, onko Apolloon… Tahdomme todistaa valheiksi kaikki nuo tarinat… Kuinka olikaan, Osius? Sanoit yhden papin elävän vielä täällä?

— Niin, domine, vastasi mies ja kumarsi syvään.

— Hänet panemme aikanaan kidutuspenkille. Täällä täytyy vielä olla kätkettyjä aarteita. Kirjoita muistiin, Eusebios, minun ajatukseni, niin ettemme sitä unohda… Mitä? Oletteko saaneet halvauksen vai kuinka? Ettekö voi nostaa noin vähäpätöistä painoa, te orjat? Osius, sinä uusi Goliat, auta heitä avaamaan manalan porttia!

Kun Osiukseksi kutsuttu mies oli yhdistänyt voimansa toisten miesten kanssa, onnistui heidän sysätä syrjään se paasi, joka peitti Pyytolaista aukkoa.

— Osius, jatkoi dominus-nimellä puhuteltu, — sinä olet oikea Stentor, sinun äänesi on tempasin, jolla voi panna liikkeelle kymmenentuhatta taisteluun järjestettyä palatiini-sotilasta. No, herätä nyt Apolloon! Huuda, karju, sillä hän ehkä nukkuu tai on kuuro!