— Jaakko, häpeän heikkouttani, mutta…
Jännes ehätti sanomaan:
— Ymmärrän, Kaira.
Viitaten eteisestä vasemmalle johtavaan oveen hän lisäsi:
— Hän on tuolla, Katherine. Tuota, Kaira, älä ole hänelle vihainen.
Katunut hän on.
— Vihainen?
Pentti katsoi ihmeissään toveriinsa. Sitten hän käsitti, mitä Jännes tarkoitti.
— Ole huoleti, Jaakko.
Kun he koputtivat oveen, kuului sisältä Katherinen ääni:
— Jumalan kiitos! Viimeinkin!