Sallikaa minun vielä kerran puristaa kättänne, suomalainen ystävämme. Tämä ilta on avannut silmäni. Viimeksi tänään minä sanoin, ettei meillä ole mitään pelättävää venäläisten taholta. Nyt tiedän, mitä he ovat. Petoja he ovat. Meidän kansamme ja kaikkien meidän verivihollisia. Nyt ja aina.
PENTTI
Niin, rouva: nyt ja aina.
LINDA
Mutta tässä minä seison vain jaarittelemassa ajattelematta, että meillä on talossa rakas vieras. Saamme kai pitää teidät jonkun aikaa luonamme?
PENTTI
Valitan, mutta minun täytyy aivan kohta lähteä. Velvollisuus kutsuu, komppaniaani, eteenpäin.
LINDA
Mutta kupin teetä juotte kai kanssamme? Siitä ette saa kieltäytyä.
Mieheni olisi kovin pahoillaan.
PENTTI (kumartaa.)