Onko sitä sitten sinulla, isä?
JAAN
En tiedä. (Vetäytyy jälleen katsomaan ulos ikkunasta.) Sen vain tiedän, että isäni oli orja, moisionomistajan orja. En tahtoisi, että pojastanikin tulee orja, moskovalaisen orja.
LINDA
Sinä liioittelet, Jaan. Mitä puhut sinä orjuudesta? Venäläiset eivät ole milloinkaan tehneet pahaa meille, vaikka tilaisuutta siihen olisi heillä kyllä ollut. Nuori vapautemme, sanot sinä. Vapaita emme ole ikinä olleet. Miten saattaisimmekaan olla, pieni Viron kansa, mahtavan Venäjän liepeillä?
JAAN (synkästi, kääntymättä)
Luojan avulla voisimme ainakin koettaa. Minusta on kuolemakin parempi kuin orjuus.
LINDA
Sinä tarkoitat, että Kaarelin olisi pitänyt… Jaan, sinä et tiedä, mitä puhut! Sinä käytät vain tapasi mukaan suuria, tyhjiä sanoja.
JAAN (kuin edellä)