2:sesta komppaniasta kaatui 1 upseeri, joukkueenjohtaja Kaarlo Nikki, ja 6 sotilasta, Anton Filppula, Siinto Honkaniemi, Kalle Kettunen, Antti Molander, Tuomas Mulari ja Eino Palmu, sekä haavoittui 3 aliupseeria ja 6 sotilasta, joista myöhemmin kuolivat haavoihinsa sotilaat Toivo Lindström, Emil Lyytikäinen ja Martti Saarikangas;
3:nnesta komppaniasta kaatui 1 upseeri, jääkäriluutnantti Einari Marttinen, ja 4 sotilasta, Jooseppi Hämäläinen, Martti Mäkelä, Nestor Pakkanen ja Kustaa Tammelin, sekä haavoittui 1 upseeri, joukkueenjohtaja Toivo Lehtonen, 3 aliupseeria ja 9 sotilasta, joista myöhemmin sotilas Tuomas Pelli kuoli haavoihinsa;
l:sestä K.K.K:sta haavoittui 1 upseeri, joukkueenjohtaja Riikonen;
4:nnestä komppaniasta kaatui 1 sotilas Kragenshofissa, Tuomas Flander;
1:sestä patterista haavoittui 1 aliupseeri ja 1 sotilas; sekä Ratsuosastosta haavoittui 1 sotilas.
Koko rykmentin tappiot Marienburgin valloituksen yhteydessä olivat: kaatuneita ja haavoihinsa kuolleita: 3 upseeria ja 15 sotilasta sekä haavoittuneita: 3 upseeria, 7 aliupseeria ja 13 sotilasta.
Taistelun tauottua 3:s komppania kulki kauppalan lävitse sen pohjoislaitaan ja asetti kenttävartion Kemmeriin poikkeavan tien suuhun. 6:s komppania majoittui rautatienaseman luo varmistaen etelään.
Jääkärikapteeni Svinhufvudin joukko saapui myös tällöin edettyään Kragenshofista taisteluitta Marienburgiin tullen pitkin rataa luoteesta rautatienasemalle. 6:s komppania liitettiin jälleen 2:seen pataljoonaan, joka sai tehtäväkseen varmistaa kauppalan itään ja etelään 1:sen pataljoonan varmistaessa länteen ja pohjoiseen.
Sittenkuin 2:nen komppania oli palannut takaa-ajosta, majoittui se hälyytysvalmiina pataljoonan esikunnan kera kauppalan luoteispäähän asettaen kenttävartion tienhaaraan Troitsan kirkon luo. Kuljetulle taipaleelle jätetyt vartiot kutsuttiin Marienburgiin, jonne ne pienempien kahakoiden jälkeen saapuivat.
Bolshevikit olivat kuitenkin jo taistelun aikana ja sen jälkeen ehtineet kuljettaa suurimman osan Marienburgiin keräämästään sotasaaliista turvaan. Siitä huolimatta joutui Pohjan Poikain käsiin jommoinenkin saalis, joskaan ei hetikään niin suuri kuin oli oletettu. Sen määrästä ei kuitenkaan ole käytettävissämme yksityiskohtaisia tietoja. 6:nnen komppanian taistelukertomus mainitsee: