"Mitä se sinuun koskee?"
"Mitä? Miksi et mennyt?"
"Hautaan menen, siinä se!"
Bobroff kiivastui.
"Mitä tämä tietää? Toiset ovat jo neljä päivää viidakossa odottaneet. Täytyyhän niiden nyt joutua kiinni! Sinä mokoma, vanha kulkuri!"
Kyyneleet vuotivat vanhuksen silmistä.
"Ikäni on kaikki — — —. En pääse saarelta — — olen ikäloppu — —"
"Se on sinun asiasi oletko ikäloppu tai et. Ellet perille pääse, jos tielle kuolet, niin kukaan ei sinua syytä: mutta jos yksitoista miestä piiskan alle saatat, niin se on pahempi. Minun tarvitsee vain sanoa yksi ainoa sana artelille — minkähän he sinulle tehnevät?"
"Tiedän sen", virkkoi synkkänä Buran, "ne tekevät 'katon' — — ja minä olen sen ansainnut — — —. Vanhalle kulkurille moinen kuolema ei ole kunniakas. No, tottahan tästä siis täytyy lähdöksi panna, mutta minulla ei ole minkäänlaisia varustuksia."
"Minä toimitan ne pian. Mitä tarvitset?"