Säädyt valitsivat vapaasti kuningattarekseen Kaarle XII:n sisaren, prinsessa Ulriikka Eleonooran, ja pakoittivat hänet juhlallisesti luopumaan kaikista kruununperimisoikeuksista; hän sai sen vain kansan suostumuksesta. Kerta toisensa jälkeen hän lupasi ja vannoi, ettei hän koskaan yrittäisi palauttaa mielivaltaista hallitusta. Myöhemmin hän uhrasi kuninkuuden arvoaseman aviollisen rakkauden hyväksi, luovuttamalla kruunun puolisolleen, ja sai säädyt valitsemaan tämän prinssin, joka nousi valtaistuimelle samoilla ehdoilla kuin hän.
Parooni Görtz vangittiin heti Kaarlen kuoltua, ja Tukholman senaatti tuomitsi hänet mestattavaksi kaupungin hirsipuun juurella; se oli kenties enemmän kostoa kuin oikeutta todistava teko ja julma loukkaus sellaisen kuninkaan muistoa kohtaan, jota Ruotsi yhä ihmettelee.
Tukholmassa säilytetään Kaarle XII:n hattua, ja siinä olevan kuulanreiän pienuus on yksi niiden perusteista, jotka tahtovat uskoa hänen saaneen surmansa salamurhaajan kädestä.
Muistutuksia ja selityksiä
[1] Tässä Voltaire liioittelee, nähtävästi käyttämänsä lähteen mukaan, Ruotsin ja Suomen sekä entistä että silloista väkilukua. Todellisuudessa se lienee v. 1730 ollut pari miljoonaa. Muutenkin Voltairen esityksessä on, kuten asiantunteva lukija huomannee, kohtia, jotka eivät ole oikein todenmukaisia.
[2] Senaatilla tässä kuten kaikkialla jäljempänäkin Voltaire tarkoittaa Ruotsin valtakunnanneuvostoa (valtaneuvostoa) ja senaattoreilla Ruotsin valtakunnanneuvoston jäseniä (valtaneuvoksia).
[3] Voltaire tarkoittaa n.s. Kalmarin unionia, joka tehtiin jo v. 1397.
[4] Tarkoittaa länsigoottien kuninkaan Alarikin retkeä Italiaan ja Rooman valloitusta (v. 410).
[5] Kaarle X ei kuollessaan ollut tehnyt rauhaa vihollistensa kanssa eikä pyrkinyt rajattomaan kuningasvaltaan.
[6] Tarkoittaa Kaarle XI:n toimeenpanemaa suurta reduktsionia eli aatelisläänitysten peruutusta, jota valvoi erityinen reduktsionitoimikunta.